Vuorovaikutuksen haasteet ja mahdollisuudet verkossa

Kuva luotu tekoälyllä.

Nykypäivänä vuorovaikutustilanteet ovat siirtyneet ja siirtymässä yhä enenevissä määrin myös internettiin, niin hyvässä kuin pahassakin. Siellä non-verbaalin viestinnän rooli jää pieneksi, vaikkakin sitä on mahdollista paikata hieman hymiöllä ja muilla yleisesti, oletettavasti, tiedossa olevilla ilmaisuilla. Internetissä sanat ja muut ilmaisut jäävät kasvokkaisiin vuorovaikutustilanteisiin nähden enemmän lukijansa varaan, minkä vuoksi niiden esittäjän on kyettävä ymmärtämään yhä paremmin ja pienemmillä henkilökohtaisilla tiedoilla vastaanottajan elämää ja ajatusmaailmaa. Näitä sosiaalisessa mediassa tapahtuvan vuorovaikutuksen kompastuskiviä on nähtävissä toistuvasti lähes joka puolella, joissa alusta ja julkaisija tarjoaa lukijoilleen tai muille seuraajilleen kommentointimahdollisuuden. Jos kasvokkaisessa vuorovaikutustilanteessa jo pienissäkin eleissä ja puheen sävyssä voi olla merkittäviä tulkinnallisia eroja pelkästään kuulijasta ja näkijästä riippuen, voi itse kukin päätellä, miten suuria eroja ymmärryksessä ja jopa väärinkäsityksiä muodostuu keskusteluissa, joista edellä mainitut vuorovaikutuksen sanattomat keinot on jätetty pois. (Ranta, Kaskela, Nurmi, Ruokolainen 2023, 487-491; Suoninen, Pirttilä-Backman, Lahikainen & Ahokas 2010, 34; Jokinen & Suoninen 2000, 65-67; Törrönen, ym. 2016, 144-145.)

Toisaalta internet ja anonymiteetin tarjoava Tor-verkko, mahdollistavat helpommin lähestyttävän väylän vuorovaikutukseen esimerkiksi mielenterveysasiakkaille tai päihteiden käyttäjille ja heitä auttaville tahoille. Ne ovat helppoja, matalan kynnyksen alustoja, joissa asiakkaalla on usein vapaus valita, milloin on läsnä ja kuinka kauan. Verkossa työskenteleviltä työntekijöiltä taas vaaditaan erityistä neutraaliutta ja yleisen informaation jakamista tuomitsematta, jotta vuorovaikutussuhde asiakkaan kanssa saadaan muodostettua ja säilytettyä. Rannan ja kumppanien tekemässä tutkimuksessa havainnoitiin haittoja vähentävää päihdetyötä Tor-verkossa ja sen perusteella vuorovaikutus on verkossa kasvokkaiseen, usein kompleksiseen, kohtaamiseen verrattuna “kompaktia”, eli neuvontatyö muodostuu usein vain yhdestä kysymyksestä ja yhdestä vastauksesta. Tällaisessa neuvontatyössä onkin tärkeää tuottaa asiakkaille selkeää, faktoihin perustuvaa tietoa ja tarjota neuvoa suoraan kysyttyyn asiaan. Lisäksi kehotukset kääntyä esimerkiksi terveydenhuollon puoleen tai yksityiseen viestintään työntekijän kanssa on puettava neutraaliin ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittavaan muotoon, esimerkiksi “voit olla yhteyksissä…” tai “haluaisitko keskustella…” (Ranta, ym. 2023, 493.)

Anonymiteetin suojaavia alustoja on mahdollista käyttää myös tutkimustarkoitukseen arkaluonteista, mahdollista rikollista tai muuten yleisesti hyväksymätöntä toimintaa harjoittavien tahojen tavoittamiseksi. Tehdessään dokumenttisarjaa Lasten turvallisuus ja pedofilia, norjalainen toimittaja Emma Clare Gabrielsen käytti hyväkseen Tor-verkkoa tavoittaakseen pedofiileja. Verkon ansiosta hän sai lukuisia yhteydenottoja ympäri maailman ja loi hyvän vuorovaikutuksellisen suhteen pedofiilien kanssa verkon luoman anonymiteetin ansiosta. (Gabrielsen, 2018a.) Ilman Tor-verkkoa yhteydenotot olisivat todennäköisesti jääneet vähäisiksi, jos niitä olisi ollut ollenkaan ja sen myötä pedofiilien näkemykset ja kokemukset olisivat jääneet kuulematta. Tor-verkon kautta löytyneen, sarjassa esiintyneen haastateltavan, kautta kävi myös ilmi, miten vaikeassa tilanteessa pedofiilit, jotka eivät ole koskaan vahingoittaneet, eivätkä halua tulevaisuudessakaan millään tavoin vahingoittaa lapsia, ovat kiinnostuksen kohteensa, jopa pakkomielteensä kanssa (Gabrielsen, 2018b). Ongelma heidän kohdallaan on monisyinen, mutta yhtenä keinona vuorovaikutuksen luomiseen ja sitä kautta heidän tukemiseen on tai olisi varmasti Tor-verkko, jossa arkaluonteisesta aiheesta voi keskustella anonyymisti.

Heli Stormi

Lähteet

Gabrielsen, E.C. 2018a. Sisällä - Lasten turvallisuus ja pedofilia, Osa 1. 20.08.2018. Dokumenttisarja. Yle Areena. Viitattu 27.3.2026. https://areena.yle.fi/1-4424165

Gabrielsen, E.C. 2018b. Sisällä - Lasten turvallisuus ja pedofilia, Osa 2. 20.08.2018. Dokumenttisarja. Yle Areena. Viitattu 27.3.2026. https://areena.yle.fi/1-4424165

Ranta, J., Kaskela, T., Nurmi, J., Ruokolainen, T. 2023. Haittoja vähentävä päihdetyö Tor-verkossa, Analyysi autonomiaa kunnioittavista neuvontakohtaamisista. TreAdd-julkaisut. Tampere. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/80a3a5e4-f1f6-4b4e-9e57-4672233e8fef/content

Jokinen, A. & Suoninen, E. 2000. Auttamistyö keskusteluna: Tutkimuksia sosiaali- ja terapiatyön arjesta. Tampere: Vastapaino.

Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A., Lahikainen, A. R. & Ahokas, M. 2010. Arjen sosiaalipsykologia. Helsinki: WSOYpro.

Törrönen, M., Hänninen, K., Jouttimäki, P., Lehto-Lundén, T., Salovaara, P., Veistilä, M. & Anttonen, A. 2016. Vastavuoroinen sosiaalityö. Helsinki: Gaudeamus.